Kuntavaalit lähestyvät ja on aika tehdä omia ratkaisuja

Olen pohtinut kuntavaaleihin osallistumistani hyvin vakavasti. Olen kyllä allekirjoittanut lapun, jossa suostun kuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2021 vaaleissa. En ole kuitenkaan vielä aivan varma haluanko kaikesta huolimatta lähteä ehdokkaaksi. En tiedä viekö se minua lähemmäs sitä mitä elämältäni itse haluan. On ollut hienoa olla sosiaali- ja terveyslautakunnassa kuluvana kautena ja en vaihtaisi aikaa mihinkään. Olen kuitenkin pohtinut poliittista elämääni ja tullut tulokseen, että en ole kovinkaan hyvä politiikassa. En ole sellainen poliittinen henkilö, joka keräisi massojen suosiota ja näin ääniä. Olen ehkä liian introvertti persoonana.

On tiettyjä asioita, joita en vuosienkaan jälkeen hallitse. Yksi on perseiden nuoleminen; minulla on omat vahvat mielipiteeni ja en kovinkaan helposti muuta ajatuksiani vain sen vuoksi, että ne miellyttäisivät muita. Toinen asia on oma moraalini; se ei anna myöden alkaa "ostelemaan" ääniä ja politikoimaan asioilla. Kun asiat ovat päin helvettiä niin ne sitten ovat sitä. Ei silloin auta puhua niistä kauniisti tai vaieta niistä.

Salonkin taloudellinen tilanne on katastrofaalinen, mutta päättäjät istuvat perseillänsä ja pyörittävät peukaloita koska vaalit ovat niin lähellä, ettei koviin päätöksiin riitä rahkeet. En oikeastaan edes tiedä mitä kaupungin taloustyöryhmä tekee? Ei sieltä ainakaan mitään esityksiä tunnu tulevan miten talouden alijäämä aiotaan hoitaa, tai sitten nämä esitykset ovat menneet minulta ohitse.

En sano sitä, etteikö asioista päättämässä olisi mukava olla mutta olen pohtinut, onko se kaikkien niiden uhrausten arvoista? Itse en välitä kohuista joita mm. Perussuomalaisten ympärillä pyörii. Itse en myöskään allekirjoita moniakaan niistä asioista, joista vuosien varrella sekä viime aikoina on kohuttu. Toisaalta en voi välttyä ajattelemasta myös sitä, että olettavatko muut minun jakavan vain puoluetaustani vuoksi samanlaiset arvot mitä nämä joista kohu on noussut?

Kyllä perussuomalaisten äänestäjätkin varmasti tajuavat, että kohutkin ovat monesti asiayhteydestä irrotettuja ja niitä paisutellaan sekä suurennellaan, omien poliittisten pyrkimysten eteenpäin ajamiseksi. Ei mitään uutta auringonalla. Tänä päivänä kohut nousevat kuin hyökyaalto mm. sosiaalisen median ansiosta. Sosiaalinen media antaa helposti näkyvää palstatilaa hyville puhujille sekä suosituille persoonille. Toisaalta kohut myös laantuvat nopeasti uusien kohujen alta.

Paikallispolitiikkaa on sen vuoksi mukava ja helppo tehdä, että poliittiset ideologiat tai oikeastaan niiden eroavaisuudet, eivät ehkä ihan niin helposti paista näin pienessä kunnassa läpi. Ratkaisevampaa on mielestäni persoona kuin puolue tausta.

Politiikka on ainakin minulle myös tuonut kokonaan uusia ihmisiä elämääni, jotka ovat antaneet minulle paljon. Kunnallispolitiikka itsessään on siis ollut positiivinen kokemus. Toisaalta kaikella on myös vastapuolensa.

Olen vaaleissa itse mukana tai en, niin toivoisin kuitenkin, että Salossakin päästäisiin asioissa eteenpäin. Kiinni kurottavaa alijäämää on paljon ja sitä on pakko lähteä hoitamaan. Tämä vaatii varmasti vaikeita päätöksiä, jotka eivät ratkea helpolla. Salo on laaja kaupunki, jonka palveluverkko on levinnyt laajalle ja tämä luonnollisesti maksaa sekä näkyy henkilöstömäärissä. Toki valintojahan kaikki päätökset pohjimmiltaan ovat. Valinta se on sekin, että päättää olla valitsematta, mikä tuntuu olevan kovin yleistä nykyään.

Itse olen nyt toiminut kolmisen vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunnassa on tehty mielestäni hyvää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Mitä nyt budjetti ei ole kertaakaan mennyt lävitse sellaisena kuin lautakunta on sitä esittänyt. Siitä on aina höylätty enemmän ja vähemmän pois. Yhtä usein kuin siitä on höylätty jotain pois, on tehty myöhemmin lisätalousarvioita ja haettu lisää rahaa. En tiedä onko tuossa kuviossa loppujen lopuksi mitään järkeä? Järkeä ei ole myöskään siinä, että asioihin, jotka voisivat pidemmällä tähtäimellä tuoda säästöjä ei ole varaa! Maksamme siis yhä suuremmassa määrin seurauksista eli siitä, että asioita tehdään samalla tavalla kuin aina ennenkin. Ei pyritä löytämään syitä ja puuttumaan niihin. Tämä kun maksaa ja vaatii enemmän resursseja. Voihan olla, että mitään ei ole tehtävissä mutta kyllä itse soisin, että kiviä kuitenkin edes kokeiltaisiin kääntää ja löytää mahdollisia ratkaisuja mm. siihen, ettei raskaisiin ja kalliisiin huostaanottoihin olisi tarvetta niin suuressa määrin kuin nykyisin.

Näen myös ongelmallisena sen, että kaupunki käyttää paljon rahaa sijaisiin sekä sijaisuuksiin. Tehdään määräaikaisia sopimuksia vain koska ei voida perustaa uusia vakansseja. Joudumme vielä jonakin päivänä kilpailemaan mm. hoitajista. Eikö tähän olisi hyvä alkaa valmistautumaan jo nyt? Tarvitsemme joka tapauksessa enemmän ja uusia työntekijöitä tulevaisuudessa. Sijaisena toimiva on aina vähän työyhteisöstä irrallinen. Sijainen joutuu pakostakin miettimään mitä sijaisuuden jälkeen tapahtuu? Jatkuuko hommat vai kutsuuko kortisto? Joka tapauksessa sijainen joutuu ja varmasti monesti haluaa etsiä elämäänsä pysyvämpää paikkaa. Työnantajalle tämä on kustannus koska tilalle joudutaan etsimään sekä opastamaan ja mahdollisesti jopa osin kouluttamaan uusi ihminen. Yhtälö on jotenkin järjetön mutta niin se vain pyörii vuodesta toiseen. KOSKA RAHAA EI OLE.

Kuten sanoin alussa niin pohdin vielä vahvasti, lähdenkö kuntavaaleihin ehdokkaana mukaan. Olen parisen kertaa ollut mukana ja valtuutetun paikkaa ei ole vaaleissa heltynyt. Ei vaaleissa kuitenkaan ole järkeä olla mukana vain muodonvuoksi ja listan täytteenä. Kyllä siinä täytyy olla omat tavoitteet, joita vaalien kautta lähtee ajamaan sekä toteuttamaan. Ehkäpä nämä pari kertaa riittävät minulle tällä erää ja on aika katsoa asioita ulkopuolelta tai jostain muusta kulmasta? En tiedä. Teen lopullisen päätökseni viimeistään koulujen alkuun mennessä.

We all make choices, but in the end our choices make us.

― Ken Levine