Miksi muuttaa rakenteita kun aina voi nostaa veroja?

Miksi muuttaa rakenteita, kun aina voi nostaa veroja? Suomi on yksi Euroopan ja maailman rajuimmin verotetuista maista. Nyt pohditaan miten järjettömiin nouseva korona lasku tullaan maksamaan tai oikeammin kenellä se maksatetaan. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän, talousnobelisti Bengt Holmströmin, taloustieteilijä Sixten Korkmanin ja professori Roope Uusitalon kirjoittaman "talouspolitiikan strategia koronakriisissä" - raportti ehdottaa hallituksen harkittavaksi useita autoiluun ja liikenteeseen vaikuttavia toimenpiteitä.

Ehdotuksissa olisi ainakin fossiilisten polttoaineverojen kiristyksiä. Polttoaine on tällä hetkellä ennätys halpaa, jolloin jotkut näkevät mahdollisuuden kiristää verotusta ja ottaa ns. löysät pois. Polttoaine saattaa olla tällä hetkellä halpaa mutta ei varmaan voida puhua kuin väliaikaisesta laskusta. Kyllä polttoaineen hinta sieltä vielä nousee ilman veronkorotuksiakin aivan varmasti.

Samalla ehdotettaisiin myös julkisen liikenteen lippujen hintoja nostoja sekä taksimatkojen hintojen kasvattamista. Niin kuin liikkuminen Suomessa olisi jotenkin edullista.

Monet suomalaiset ovat olleet sitä mieltä, että korona laskua pitäisi alkaa maksamaan veroja korottamalla. Mielestäni tämä on outo ajatus maassa, joka on ennestään jo äärimmäisen verotettu. Itse kokisin mielekkäämpänä rakenteisiin puuttumisen. Meillä on aivan liian suureksi lihonut julkinen sektori. Monia rakenteellisia muutoksia olisi mahdollista tehdä ja toimintaa tehostaa. Ei aina tarvitsisi mennä siitä mistä aita on matalin eli nostaa veroja. Näiltä "asiantuntijoilta" voisikin kysyä, että mitä sitten tehdään, kun polttoaineen maailmanmarkkina hinnat lähtevät nousuun? Kevennetäänkö sitten verotusta? Tuskinpa. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja viimeistään koronakriisi on tuonut esiin sen seikan, että yksityisautoilu voi olla ainoa keino liikkua tässä maassa. Itse kannatan monipuolisia vaihtoehtoja liikkumiseen mutta on mielestäni typerää, jos suosittaisiin vain julkista liikennettä. Toki senkin kustannuksia haluttaisiin nyt nostaa. Miten ihmiset käyvät töissä jos liikkuminen on jo nyt Suomessa liian kallista? Nyt sitä haluttaisiin entisestään nostaa.

Laskin, että julkisilla liikkuminen maksaa minulle 3€/suunta. Tämä tekee 6€/pv ja 30€/viikko. Siis 120€/kk. Tuo on heittämällä puolentoista - kahden päivän bruttopalkka. Tämä kuluu siis pelkästään siihen, että pääsee liikkumaan työpaikan ja kodin väliä. Nyt tuota hintaa haluttaisiin nostaa. Omalla autolla tuo ei olisi sen edullisempaa. Omalla autolla vastaava liikkuminen olisi noin 300€/kk. Toki omalla autolla liikkuminen helpottaisi kaupassa käyntiä ja ei olisi sidottu aikatauluihin. Nyt aikaa kuluu bussin odotteluun ja pysäkeille liikkumiseen. Yksityisautoilu on siis joustavampaa mutta kalliimpaa.

En oikein voi myöskään käsittää tätä suomalaisten hinkua korkeampiin veroihin. Suomella ei mennyt hyvin ennen koronakriisiäkään ja nyt kriisin aikana sekä sen jälkeen menee entistä huonommin. Verojen korotukset voisivat tuoda hetken täytettä valtion pohjattomaan kirstuun mutta ennemmin tai myöhemmin ne hyödyt syödään pois. Nyt pitäisi puuttua rakenteisiin ja muuttaa niitä. Uudistaa verotusta, keventää valtion hallintoa ja järkeistää sekä yksinkertaistaa toimintoja. Automatisoida rutiineja.

Kyllä tämä kriisi tullaan varmasti enemmän tai vähemmän maksattamaan pieni- ja keskituloisilla duunareilla/yrittäjillä, jotka asuvat maalla tai maaseutumaisessa kaupungissa. Jotka joutuvat käyttämään työmatkaansa jotain muuta kuin polkupyörää tai apostolin kyytiä. Jos asuu omakotitalossa eikä saa asumistukea niin lasku todennäköisesti tulee vielä entisestäänkin kasvamaan.

Nuorille sukupolville on lankeamassa ideologisesta pelleilystä järjetön lasku. Luin juuri edellispäivänä, miten mm. eläke-etuuksia voidaan joutua heikentämään työelämässä olevien kohdalla. Nämä kelpaavat kyllä maksamaan eläkkeitä mutta kertymät ovat suhteessa heikkoja ja eläkeikä karkaa koko ajan kauemmas. Kyllä maksussa oleviin eläkkeisiin pitäisi pystyä myös puuttumaan ja poistaa eläkkeiltä omaisuuden suoja. Näin tasata eläkejärjestelmän kestävyyttä suhteessa maksajiin ja saajiin sekä taloudelliseen tilanteeseen.