Pitäisikö joulujuhlien kirkossa järjestämisestä luopua?

Suomessa on käyty keskustelua joulujuhlan järjestämisestä kirkossa ja samaan aikaan Ruotsissa pohditaan kansallislaulun poistamista opetussuunnitelmasta. Molemmat asiat ovat yhtä absurdeja keinoja, tarkoitukseensa nähden.

Mielestäni kyse on kansallisesta identiteetistä. Suomalaisiin perinteisiin kuuluu koulun juhlien viettäminen kirkossa, suvivirren laulaminen koulun päättäjäisissä ja esimerkiksi joululaulujen laulaminen. Mietin, että kyllä yhteiskuntaan kiinnittyminen esimerkiksi muslimien kohdalla jää aika vajaaksi, jos ei lähtökohtaisesti osallistu kristitynmaan, kristittyihin juhliin, kristinuskoon liittyvissä paikoissa. Näissä kun järjestetään niin häitä, hautajaisia kuin rippijuhliakin.

Uskonnottomien kohdalla homma menee samoin. En itsekkään kuulu kirkkoon mutta en näe ongelmana koulujen juhlien viettämistä kirkossa tai minkään muidenkaan juhlien tai vaikka hautajaisten. Vai eikö ns. uskonnottomat osallistu näihin juhliin? Viettävätkö edes kirkollisia juhlapyhiä kuten joulua?

Minusta kansallisen identiteetin peruskiviä ovat tietyt traditiot, joista ei mielestäni kannattaisi luopua. On tiettyjä perinteitä jotka kuuluvat lapsuuteen ja aikuisuuteen. Itse en niitä osaa edes kovin uskonnollisina tapahtumina ottaa. Olen myös sitä mieltä, että ulkomaalainen kun tulee Suomeen niin tämän pitäisi sopeutua täkäläiseen kulttuuriin, eikä "pakottaa" täkäläistä kulttuuria sopeutumaan hänen kulttuuriinsa.

Suomessa eletään tietyllä tavalla ja tätä voidaan vaatia myös tulijoilta. Ruotsalaiset ovat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun mutta Suomen ei pidä seurata perässä ihan joka asiassa. Mielestäni Ruotsi tekee virheen luopuessaan identiteetistään.

Ketään ei voi pakottaa uskoon tai uskomaan, eikä niille uskonnon harjoittamiseen tarkoitetuille paikoille pitäisi antaa isompaa merkitystä kuin niillä oikeasti on.