Salon oppimisympäristöselvitys osa II

Salon oppimisympäristöselvitys osa II julkaistiin tiistaina. Se aiheutti odotetusti paljon keskustelua poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa. Jännä kyllä en nähnyt tai löytänyt oikeastaan ainuttakaan positiivista kommenttia asiasta. Aika putkinäöllä ja laput silmillä keskustelua käydään ja selvitystä luetaan.

Selvityksessä ehdotetaan, että viisi koulua ajettaisiin alas ja seitsemän päiväkotia siinä samalla. Toimenpiteiden arvellaan vievän Salosta viimeisetkin "pitovoimatekijät" jotka pitävät lapsiperheitä ja asukkaita ylipäätään täällä. Näin saattaa joidenkin kohdalla olla. Jos lähikoulu lopetetaan ja vanhemmat ovat vaikkapa jollain toisella paikkakunnalla työssä niin kyllä siinä ajatuksissa voi käydä myös muutto lähemmäs palveluita ja töitä. Ainoa pitovoima voikin olla velaksi ostettu asunto jota ei saa myytyä ja pankki ei myönnä sitä vastaan uutta lainaa.

Itselläni ei ollut kovinkaan korkeat odotukset selvitys osa II:n kohdalla. Ensimmäinen osa oli sen verran suuri "floppi". Yllätyinkin positiivisesti, että tämä oli huomattavasti paremmin tehty. Olisin kuitenkin toivonut realistisempaa selvitystä, koska tuollainen ei ikimaailmassa tule menemään lävitse. Toisaalta ei sen kerralla tarvitsekaan..

Suomessa syntyvyys on romahtanut jos näin voi sanoa ja vain maahanmuutto ja maahanmuuttajat pitävät oikeastaan väestökasvua yllä. Nämäkin keskittyvät suuriin kasvukeskuksiin, ei pienempiin maaseutupitäjiin ja kaupunkeihin.

Salon syntyvyys taitaa olla aika lailla samanlaisessa syöksykierteessä mitä Suomenkin, jollei pahempi. Salossa ei ole pitovoimaa, joka saisi nuoret jäämään. Toisaalta yliopistopaikkakunnat ja korkeakoulut vetävät nuoria. Toiset nuoret vetävät nuoria. Se on vähän sellainen noidankehä, jota on vaikea rikkoa. Salon vetovoima kohdistuukin tällä hetkellä lähinnä eläkeläisiin. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta tarvittavat palvelut ja palvelurakenne eroaa huomattavasti lasten ja nuorten palveluista sekä palvelurakenteesta. Lisäksi eläkeläiset käyttävät huomattavasti kalliita terveyspalveluita sekä monia muita veroilla rahoitettavia palveluita. Tämä tuo haasteita rahoitukselle.

Salo tarvitsisikin perheitä joissa vanhemmat työskentelevät ja tuovat alueelle ostovoimaa sekä verotuloja ilman, että palvelutarve kamalasti kasvaa.

Takaisin tähän oppimisympäristöselvitykseen. Koska Salosta lapset ja nuoret vähenevät tarkoittaa se käytännössä sitä, että myös palvelutarve vähenee. Siis juurikin näiden päiväkotien sekä koulujen tarve. Ne ovat kalliita ylläpitää jos lapsia on niissä kovin vähän, varsinkin jos monet lapset vieläpä ovat entuudestaan koulukuljetusten piirissä. Palveluverkkoa on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti. Maaseutu tyhjenee jolloin on luonnollista, että toimenpiteet myös kohdistuvat sinne. Valitettavaa on, että koulu tai päiväkoti voi olla kylällä niitä viimeisiä julkisia palveluita. Kun se viimeinen viedään niin mikä on enää kylän elinvoima? Miksi lapsiperhe muuttaisi sinne ja laittaisi lapsen joka päivä pariksi tuntia taksiin istumaan? Varmasti näitä "sissejä" onkin mutta monet varmasti äänestävät jaloillaan. Valitsevat mukavan maaseutumaisen paikan jossa kuitenkin on palvelut lähellä. Itselle tulee näin äkkiseltään mieleen vaikkapa Paimio. Toki Salossakin on varaa valita eri paikkojen välillä.

Joka tapauksessa keskustelu on avattu ja ratkaisuja etsitään. Vaihtoehtona ei tällä kertaa liene, että ei tehdä mitään. Jotain on tehtävä jos lapset vähenevät ja kouluilta loppuu opetettavat. Jossain on se maaginen raja koulun oppilasmäärälle, jonka jälkeen on harkittava aikuisten oikeasti koulun jatkoa. Poliitikkojen tehtävä on määrittää tämä raja, koska poliitikot myös viimekädessä vastaavat kunnan talouden tasapainosta.

Salon taloudellinen tilanne on kaikkea muuta kuin helppo ja säästöjä on varmasti etsittävä ja löydettävä kautta linjan. Meillä on kasvava vanhusväestö jonka palvelutarve kasvaa ja se tulee lähivuosina syömään yhä suuremman osan pienevästä kakusta. Valitettavaa on, että tällöin se raha joudutaan löytämään muualta.

Itse olen aiemmin sanonut, että kaupungin olisi houkuteltava lapsiperheitä alueelle. Tosiasia on, että se vaatii työpaikkoja joista kilpailee myös kaikki muut kunnat. Siinä pelissä ei ole kavereita eikä jaeta hopea sijoja. Siinä voittaa tai häviää. Tärkeää olisi, että saisimme pidettyä nykynuorison täällä. Tarvitaan siis pitovoimaa ja Salossa kyllä sitä onkin. Ongelmana näkisin, että täällä on rajoitettu tarjonta opiskeluiden suhteen. Lisäksi kaupungin tulisi näkyä sekä luoda positiivisia mielikuvia kaupungista. Tähän voimme vaikuttaa myös me asukkaat. Meistä jokainen voi markkinoida kaupunkia, luoda kiinnostavia kyläidyllejä yms. Eikä odottaa, että joku muu tekee sen ja sitten tölviä puskaradiossa kaupunkia kun homma ei mene putkeen. Suosin keskustelua sekä kriittistä ajattelua. Näen kuitenkin, että ikävän usein se keskustelu on tyystin negatiivista ja luotaan työntävää. Jos joku tänne muuttoa suunnitteleva eksyy eräälle verkon keskustelupalstalle niin mieli tänne muutosta haihtuu hyvin nopeasti. Sieltä kun selviää äkkiä kaikki se miksi tänne ei heidän mielestään kannattaisi muuttaa.

On turha vaatia kaupungilta markkinointitoimia jos ihmiset itse puhuvat kaupungista järjestäin negatiiviseen sävyyn. Oppimisympäristöselvityskin on onnistunut jos sen toteuttamisella voidaan taata jokaiselle lapselle hyvä sekä laadukas opetus ja turvallinen ympäristö. Asioissa usein on kaksi puolta se positiivinen ja negatiivinen. Toki tätäkin selvitystä voi ja tulee ajatella kriittisesti se ei tarkoita kuitenkaan lähtökohtaisesti negatiivista lähestymistapaa laput silmillä.

Teen mahdollisesti myöhemmin syvällisempää analysointia. Nyt halusin kirjoittaa ensihetken tunnelmat.