Sisäinen turvallisuus ja hyvinvointiyhteiskunta uhattuna?
Maailmassa on erilaisia maita. Toisissa on suurempi riski joutua rikoksen uhriksi kuin toisissa.
Eri maiden sisällä on vielä omat, erilaiset riski luokituksensa eri alueiden välillä. Isossa kaupunginssa, tiettynä vuorokauden aikana, tietyssä kaupuginosassa riski joutua rikoksen uhriksi voi olla huomattavasti suurempi, mitä jollain pienellä paikkakunnalla ja syrjemmällä tai vaikkapa ihan saman kaupungin jollain muulla alueella eri vuorokauden aikana.
Vihreät kun ovat sitä mieltä, että jos ihminen voi joutua kotimaassaan rikoksen uhriksi niin tätä ei voi eikä saa palauttaa. Ihminen voi kuitenkin joutua Suomessakin rikoksen uhriksi. Todennäköisyys uhriksi joutumiselle on kuitenkin se oleellinen juttu.
Ei Suomi voi alkaa jakamaan turvapaikkoja sen mukaan, mikä todennäköisyys yksilöllä on joutua rikoksen uhriksi kotimaassaan ja vieläpä jollain sen alueella. Kyseessä on maan sisäisen turvallisuuden asia ei kansainvälinen asia.
Suurimmassa osassa maailman maista on heikompi tilanne sisäisen turvallisuuden suhteen, mitä tilanne on Suomessa. Pitäisikö Suomen siis kantaa huolta suurimmasta osasta maailman ihmisiä ja antaa näille automaattisesti turvapaikka, koska nämä maat eivät kykene tarjoamaan samanlaista sisäistä turvallisuutta mitä Suomi? Ei mielestäni pitäisi.
Suomi on itse luonut turvallisuuteensa ja hyvinvointinsa. Suomen sisäinen turvallisuus on jatkumoa tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, joka pyrkii pitämään rahan avulla kaikki yhteiskunnassa mukana. Kirjoitin "rahan avulla". Kyllä, Suomi maksaa siitä turvallisuudesta. Meillä on sosiaali- ja työttömyysturva. Meillä on tasa-arvoinen ja ilmainen terveydenhuolto sekä sairaanhoito. Nämä maksavat mutta näillä "ostetaan" myös turvallisuutta, koska yksilön ei ole pakko elättää itseään rikoksilla.
Tätä kaikkea sanotaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Se hyvinvointiyhteiskunta on kuitenkin uhattuna. Meiltä rapautuu veropohja alta, mutta hyvinvointiyhteiskunta ei jousta ja miten se voisikaan joustaa? Emme voi heittää kansalaisiamme katuojaan tai lopettaa hoitoja.
Hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia uhkia ovat hallitsematon maahanmuutto, joka edelleen vaikeuttaa huoltosuhdetta sekä tämän rinnalla vähenevä lapsimäärä, joka näkyy tulevaisuudessa pienempinä ikäluokkina, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa.
Maahanmuutto ei ratkaise huoltosuhdeongelmaa. Turvapaikkaprosessi ei ole oikea tapa tuoda tänne ihmisiä "ratkaisemaan" huoltosuhdeongelmaa. Suomen pitäisi oikeasti olla houkutteleva kansainvälisille osaajille. Se ei sitä nykyisellään ole. Suomen kansainvälisesti antelias sosiaaliturva kun houkuttelee tyystin erilaisia tulijoita.
Suomi on tulevaisuudessa suurien haasteiden edessä, jos ei voida palauttaa sellaisia turvapaikanhakijoita, joilla ei turvapaikan edellytykset täyty tai joilla täyttyy, mutta he eivät halua kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.Yhteiskunnalla ei loputtomasti ole rahaa maksaa ja ottaa velkaa ylläpitääkseen nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sen yhteiskunnan romahtaminen tarkoittaa kuitenkin myös sisäisen turvallisuuden heikkenemistä jollei ihan romahtamista.
Suomi ei voi olla vastuussa kolmansien maiden sisäisestä turvallisuudesta ja sen tilanteen jollekin yksilölle aiheuttamista riskeistä. Suomen tulee olla vastuussa omille kansalaisilleen. Suomi, suomalainen yhteiskunta sekä sosiaaliturva sen eri muodoissaan on rakennettu suomalaisia varten. Ei koko maailmaa.